Nuorempana osasi oksentaa jotenkin sujuvammin. Nyt tuntuivat sisäelimet punnertuvan mukana ilman puudutusta.
Iltapäivällä läikki mahassa niin että piti heittää hetkeksi oikoselleen. Kauppareissulla etoivat edellisen jonottajan vanha viina ja kadullakulkijan sikari tavallistakin enemmän. Kotona ei puhettakaan, että olisi koskenut keittämäänsä kahviin.
Esikoista saattelemasta palatessa piti jo keskittyä puhaltelemaan syvään, että lounas pysyy sisällä. Kotona ei enää pysynyt eikä muukaan.
Sohvan, pöntön ja eteisen lattian väliä.
Iso jano, mielikuvia kylmästä vedestä, keltaisesta Jaffasta, Mehukatista. Kunnes maailman parhaan makuinen vesi pysyi sisällä.
Aamua kohden alkoi asettua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti