Tiistain viisi etappia

Parturin tuolissa luin rannikkotykistön toiminnasta talvisodassa Kotkan lohkolla.
- - - - -
Kaupasta palatessa tuoksuivat metsä, pelto, soratie ja kesätuuli. Mietin, ovatko sellaiset ihmiset onnellisempia, joiden ikkunasta näkyy järvi.
- - - - -
Kylän kentällä minä olin Juho Mäkelä ja perillinen Rene Adler. Taivaalla korkeuksissa kiittivät pääskyset ja pitivät ääntä, jonka kuvaamiseen en löydä sanaa. Mäkelää oltiin jo ottamassa vaihtoon, mutta kahden perättäisen laukauksen viuhuessa ensin aivan oikeaan ja sitten aivan vasempaan kryssiin kyltti katosi.
- - - - -
Kälylässä väkeä tuli ja meni, joku laittoi aina vuorollaan pannullisen kahvia tippumaan. Väyrynen nosturilla, kolme miestä sen alla ja yleisöjoukko hallin ovella koirat kieppumassa jaloissa. Pihassa vielä viisi Mercedestä, vanha Zephyr, traktori ja Peugeot. Kahvipöydässä appiukko kertoi tarinoita, joista vanhin osui kapinavuodelle 1918. Enimmäkseen kyllä hevoskaupoista. Nuokin toivat yhden perheen Karjalasta evakkoon Petäjävedelle, näytti kuluneita länkiä.
- - - - -
Palattua vielä Foxilta lämminhenkinen ja harmiton perhe-elokuva. Joskus sellaisetkin ovat paikallaan.