Vanhemmilla ihmisillä on ikiaikainen tarve tuputtaa nuoremmille viisauksiaan, oikeita tai oletettuja. Niin tietysti myös harrastepelaajan urheiluintoilevalla faijalla, joka uskoo vuosien mittaan oppineensa pelaamisesta jotain.
Valmentaja Rene Meulensteen kertoo The Telegraphissa Christiano Ronaldo -nimisen timantin hiomisesta ManUssa, ja pisti silmään törmätä siellä täsmälleen samoihin oppeihin, joita itse on yrittänyt omille junioreille vihjata.
Focus on performance rather than outcome, focus on putting your qualities for the team and also body language.
Vaikka kentän viereen laskeutuisi ufo, muista mitä olit tekemässä. Pelaa jokainen tilanne hyvin ja tulos tulee aikanaan perässä. Mieti, miten voit auttaa myös kaveria parhaaseen suoritukseensa ja luoda ilmapiiriä, jossa kaikilla on hyvä pelata. Vaikka jalat painaisivat tonnin, mikset taukovihellyksen soidessa juoksisi hymyillen kentältä ja antaisi vastustajan tuntea sen nähdessään itsensä vielä väsyneemmäksi. Miksi harmittelisit räntäsadetta tai betoninkovaa kenttää kun voit sen sijaan kertoa toisillekin, että tänään on hieno päivä pelata.
Tokikin monet, jopa useimmat, asiat ovat huippu-urheilussa ja harrastepelaamisessa samoja.
Tosin en löytänyt tästä listasta sitä saksalaisilta uuttamaani eniten toistamaani pointtia. Mutta ehkä se on muutoinkin itsestäänselvyys. Paitsi ettei kentällä aina kaikille ole.
(Huomenna sitten jatkamme taas amerikkalaisen falskille pakkopositiivisuudelle murahtelemista.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti