Hiljainen torstai-ilta, ja Hietarannassa niin pimeää, ettei nähnyt, mihin astui. Taivalsaaressa sama.
Vasta jälkikäteen alkoi miettiä, onko siellä normaalisti joitain valaisimia, jotka nyt eivät olleet päällä.
Mutta hautiksen takana näkymä, jonka tallentaminen ei ilman jalustaa onnistunut. Ei ehkä sellaisen kanssakaan.
Tähtikirkas taivas, Salmisaaren, Länsiväylän sillan ja Keilaniemen valot, taivaan poikki vilkkuen lipuva lentokone. Espoon puolella rannassa jossain kääntyvä auto ja sen ajovalojen välähdys niiden osuessa kohdalle.
Peilityyni Lapinlahti ja Seurasaarenselkä osin vielä jäässä heijastamassa sen kaiken kaksinkertaiseksi.
perjantai 13. maaliskuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
mika
hietaniemen hautausmaa on minulle se ainoa oikea hautausmaa. vanhoissa hautakivissä viehättävät muodot ja yksityiskohdat. jos honkanummen hautausmaata vertaa hietaniemen vanhaan puoleen, on kuin vertaisi eiraa myyrmäkeen. honkanummi onkin kuolleiden myyrmäki. hautausmaalla on silminkantamattomiin suorakulman muotoisia matkalaukkukiviä.
meri
Ja eikös vertailu ole sikälikin osuva, että Eiraan ei asetukaan kuka tahansa muttä Myrtsiin voi muuttaa taviskin?
mika
totta. sanoohan sen kaurismäkikin, että eiraan ei pääse helpolla, tai ainakin matkasta tulee vaativa ponnistus. siis jos yrittää irrottautua taustastaan ja löytää uuden, kauniimman ympäristön.
mutta jos tavis-toleranssista puhutaan, niin myrtsissä sitä on ehkä enemmän. eiralaisen suvaitsevaisuus katkeaa, kun uudet alakulttuurit ilmestyvät hänen vauraan elämänsä näkymiin.
meri
Ainakin idässä asuessani kehtasin lähteä Itikseen ostoksille villapaidassa ja verkkareissa. Keskustan Stockalle en lähtisi.
Lähetä kommentti