Suomi 90 vuotta

Sylikoira ja Matti Mielonen kaipaavat itsenäisyyspäiväksi synkistelyn sijaan iloista karnevaalimeininkiä.

Ajattelin kirjoittaa, että miksi. Onhan meillä 364 päivää vuodessa karnevaalata ja nauttia huurteisia ystävien seurassa ja niihin kuuluvat vuoden kaikki valoisat lämpimät ajat.

Eikö yhden kylmän ja pimeän joulukuun päivän voisi omistaa hautausmaille, kynttilöille, tummille vaatteille, sotaelokuville ja veteraaneille niin kauan kuin heitä vielä on eturiviin raahattavaksi.

Mutta eipä tietysti, olinpa tyhmä. Kysehän ei ole yhdestä päivästä vaan siitä, millaisin symbolein kukin haluaa Suomensa määritellä.

Kommentaattorit painavat Laineen Tuntematonta. Ja Elefanttipuhe. Et tu, Merten.

Molemmat toimivat, minä pidän enemmän vanhasta. En millään objektiivisilla tai elokuvallisilla kriteereillä vaan siksi, että se oli ainoa Tuntematon siinä iässä kun minun käsitykseni oikeasta Tuntemattomasta jäykistyi. Kanonisoitui, niinkö sitä sanotaan.