Saappaalla kasvoihin heti alussa: porvarillisen yhteiskunnan edustajat upseeri ja hovimestari saivat tuta älykkään proletaarin raivon.
Kiväärinpiippujenkin edessä pelottomat kommunistit ja usko aatteen vääjäämättömään voittoon ovat 30 vuodessa lähestyneet tahatonta komiikkaa, mutta oli Kalliissa prinssissä oma mielenkiintonsa kuten tarinoissa mennyttä elämäänsä arvioivista vanhenevista miehistä tapaa nykyään olla. Kuinkahan arvostettu kirja olisi aikanaan ollut ilman oikean aatteen julistuksiaan? Pitää lukea lisää Kihlmania ja mieluiten kai alkukielellä.
Kurkunpäätulehduksen eri vaiheissa koko kohortti. Sopiva seuraava kirja hyllystä oli siis Huovisen Lentsu.
Kröhinää, vinkunaa, hakkaavaa yskää ja niiskutusta.
tiistai 22. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti