Muut 7A:n matkustajat tuskin olisivat arvanneet, mitä kuulokkeistani tulvii. Emerituspuhemies Paavo Lipposta.
Tämähän on sama teksti, josta juuri luin skrubusta, totesin yllättyneenä.
Olihan se toki kun Lipponen totesi lehtien olevan ekologisestikin sähköä ahmivia tietokoneita parempia. Ja ettei enää halua koskea lehtien nettiversioihin. Ja hallitus pääsee hääräämään kaikkea katalaa lehtien keskittyessä pintajulkisuuteen.
Arvoisien sanomalehtimiesten ja -naisten hymähdessä nykyajan mediahaihatuksille saattoi kuunnellessa hyvin kuvitella salin sikarinsavun ja hännystakit ja silinterihatut ja kävelykepit ja konduktööripulisongit.
Mutta asiaakin. Minustakin lehti on hyvä käyttöliittymä. Eikä radio tappanut lehtiä eikä televisio radiota eikä netti televisiota. Ainakaan vielä. Täydentävät toisiaan.
Ja kyllähän lehdissä riittää surkeita juttuja ja kirjoittajan kuva tuntuu monesti olevan tärkeämpi kuin jutun kasaaminen huolella. Eri asia on, liittyykö se mitenkään blogeihin.
Kotona ehdin parahiksi näkemään Urheilukanavalta huipennuksen Kalevan areenalta: trilleriksi meni.
Nyt Nelosella pyörivää Tarua sormusten herrasta en olekaan ennen nähnyt. Etenkin kiinnosti nähdä, miten nazgulit oli toteutettu. Ei huonosti. Mutta miten balrog?
Mämmiäpä nyt. Maidolla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti