Viimeiset tekstit, viimeiset kuvat. Voittajien laulut ja hihkunta käytävällä.
Fotoliivien luovutus. Vetoketjujen ratina, muovisolkien loksahdukset. Aanelosten lajittelu ja nipun vienti roskiin. Koneen kansi kiinni, kaapelit vyyhdelle. Hyvästit, kiitokset syyllisille ja lupaukset tavata taas pian samoissa merkeissä. Bischofshofen vaikenee.Outoa astua ulos kun siellä on vielä valoisaa. Ja alkusyksyistä vasta, paitasillaan tarkenee.
Ensimmäinen oikea lämmin ateria sitten tiistain, siispä pitemmän mukaan. Tomaatti-mozzarellasalaatti, Bündner Rösti. Apfelstrudel ja niin paljon vaniljakastiketta kuin lautasen reunat pitelevät. Espresso.
Are You finished, kysyy tarjoilija eikä tiedä, miksi nauretaan. How did she know, ollaan miettivinään ja lisätään että May we have the check please ja hihitetään väsynyttä puolihysteeristä, joukon ainoa tshekki muiden mukana.
Ulkona iltaöinen kävelykatu on liki autio ja vatsa epämukavan täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti