Nyt ei maannut hautausmaalla spurguja eikä pyöräillyt kuntoilijoita. Haravoitiin, lapioitiin, köröteltiin traktorilla. Aurinko paistoi kontrastit pohjaan.
Takana tavanomaiset polkijat ja juoksijat. Voimala ja Ruoholahti, Larun silta ja vesitorni. Keltaiset kaislat, hyvin tummansininen meri.
Beachilla jo auringonpalvojia ja jalkapalloa.
Taivalsaaren rannalla tauko ja kamera repusta. Joonatanien laiskaa kaartelua ja saalistusta, lokin ja variksen kaartotaistelu, Finskin ja Lufthansan koneet ottamassa korkeutta, kajakki, moottoriveneet, Mustasaaren lautta. Toisella puolella kirkkoveneharjoituksia. Vetoo, kuului veneestä, hyvä pojat ja aplodeja Soutustadikan kupeesta.
Meren, nurmikon, vedellä huuhdellun kuuman asvaltin tuoksut. Ihan kuin vähän lehmustakin.
Lienenkö poikennut Mestaritallissa sitten lakkiaisillan, uskomatonta.
Kanavasurffailua. Stadion, stadion, lauloi yhtäkkiä Laura Sippola ja vahvisti ihan kuin Njassan, tuon maineensa Jokerien kannattajaksi julistautumisella pilanneen ääni. Joka puhui sitten jostain Baseballsista mutta otti pisteet kotiin soittamalla kuitenkin kaikista biiseistä juuri Robert Gordonin Rock Billy Boogien. Vielä parempi olisi Link Wrayn kanssa tykittämänsä Lonesome train, ajattelin ja olin uskoa ajatuksensiirtoon koska seuraavaksi kanavalta alkoi - Lonesome train. Ei kuitenkaan se versio, joten se siitä.
Kotona janotti.
torstai 20. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ihana merkintä. Sä kirjoitat aina vaan niin ihanan kauniisti.
Äsh, sanoi aina Mauri Sariola sanoneensa kehuihin.
Mutta kyllähän tuommoisen kommentin voimalla taas naputtelee kevyesti vuoden verran.
Kiitos.
Lähetä kommentti