Jotenkin aina lämmittää kun lukee lennon viivästyneen tai kääntyneen varmuuden vuoksi takaisin teknisistä syistä.
Johtuu melko varmasti perversiostani ahmia kaikki mahdolliset onnettomuustutkintaraportit.
Oli se Finnairin kapteeni, joka keskeytti nousun kesken lähtökiidon kun kakkosmoottorin polttoaineensuodattimen varoitusvalo syttyi. Suodatin vaihdettiin varmuuden vuoksi, ja kaksi tuntia myöhemmin nousimme turvallisesti Vantaan taivaalle. Ja oli se turkkilainen kapteeni, joka päätti olla keskeyttämättä nousua vaikka yksi ilmanopeusmittari näytti omituisia lukemia. All 13 crew members and 176 passengers died.
- - - - -
Jatkopala
Mitä kannattaa tehdä kun kone sakkaa, heitin lentokoneista kiinnostuneelle kolmasluokkalaiselle. Nokka alas ja lisää tehoa, tuli vastaus, miettimättä.
Suomen Kuvalehden juttu saa AF 447:n mysteerin kuulostamaan yhtä yksinkertaiselta. Alan ihmiset FlightForumilla taas huomattavasti mutkikkaammalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Niinpä. Parhaiten on mieleen jäänyt kun toiset osaavat tiputtaa ihan ehjiäkin koneita: http://en.wikipedia.org/wiki/Avianca_Flight_52
Noita kahlatessa hahmottuu onnettomuustyyppiryhmiä ja riskitekijöitä. Vaikka yleensä pitääkin mennä useampi asia pieleen ennen kuin rysähtää.
Jollain lailla erityisen karmaisevia ovat tapaukset, joissa lentäjät yrittävät loppuun saakka tietämättä, että heillä ei oikeasti ole mitään mahdollisuuksia.
Sentään on nitäkin, joissa pilotti on taidoillaan pelastanut melkein toivottoman tilanteen.
Lähetä kommentti