torstai 18. elokuuta 2016

Parta minulla jo onkin

Ilkka Kokkarinen aikanaan muistutti blogissaan, että islamilaisessa maailmanjärjestyksessä olisi paljon hyvää. Ainakin meidän keski-ikäisten parrakkaiden ilman alkoholiakin pärjäävien miesten suhteellista asemaa yhteiskunnassa se taitaisi vahvistaa.

Saattoi olla sarkastinen, mutta ei niin pientä pilaa ettei totta toinen puoli.

Kirjasto 10:n nostohyllystä matkaan lähtenyt Michel Houllebecqin Alistuminen rakentuu samalle logiikalle visioidessaan vapaaehtoisesti islamisoituvaa Ranskaa.

Kirjassa valtaan nouseva Muslimiveljeskunta tuo mukanaan paljon hyviä ja mieluisia asioita paitsi miehille myös kaikille konservatiiveille. Perheen kunnioitus, heteronormativisuus, pienyrittäjyyden arvostus, kuri ja järjestys...

Ja henkistä sisältöä, jota meilllä länsimaissa on puuttunut. (Ja avainmiehille rahaa ja asemaa ja moniavioisuuden, jotka viimeistään varmistavat heidät omalle puolelle.)

Ei oikeastaan hassumpaa.

Ei kommentteja: