Viipuri-kirjassa ei lopulta ihmeempiä, mutta tilanteen systemaattinen tarkastelu osa-alueittain oli kiintoisa. Kuinka paljon asemasotavuosina jätettiinkään valmistelematta ja kuinka sekaisin kaikki suurhyökkäyksen alettua oli.
Ja tietysti tuo Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien aie tuhota Viipuri 600 tonnilla pommeja kesäkuun yhdeksännen ja kymmenennen välisenä yönä 1944. Kunnes rankkasaderintama pakotti keskeyttämään tehtävän ja kutsumaan Valko-Venäjältä matkaan jo lähteneet pommikonelaivueet takaisin.
Töölössä liikkui juhannusaattona turisteja ja jokunen mäyräkoirankantaja. Hakaniemen torilla oli ollut väkeä, kertoi kaupasta palaillut valokuvaaja. Mistä tuli mieleen Katri Valan runo puistoista, jotka ovat siellä, missä talot ovat tyhjentyneet kun parhaiden perheiden lapset ovat maalle matkustaneet.
Väiskillä yksinäinen hahmo laukoi maaleja ja pomputteli taidolla. Ja nuori Espanja löi alkuspurttinsa ansiosta nyt Venäjän. Jalkaterä jomottaa nyt siihen tapaan, että aamulla teettää töitä päästä ylös.
Kroatia ja Turkki näyttivät, että voi pelata pari tuntia nolla-nollaa mutta tarjoilla loppuun trillerin. Turkkilaisten loppuhetket ynnättynä Tshekin kaatamisella edustavat arvostamiani jalkapallohyveitä. Ja se Rüstün kurotus juuri yläkulmaan kiertävään vapariin. Kylmiä väreitä.
lauantai 21. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti