Sunnuntaiaamuna Keravalla satoi eikun paistoi eikun satoi eikun paistoi eikun satoi kaatamalla. Sateenvarjosulkeiset, siis.
Kotijoukkueen vanhemmat olivat pystyttäneet päätyyn kahvipisteen samaan tapaan kuin taannoin Porvoossa. Meillä päin vain turnauksissa.
- - - - -
Maanantai-iltana Käpylässä oli valmentaja huutanut jo kaksi minuuttia avausjakson peliajan olevan täynnä kun erotuomari tuomitsi vieraille kiistattomasta rikkeestä rangaistuspotkun. Suuri sekasorto ja sanailu jatkuivat senkin jälkeen kun maalivahti oli torjunut vedon, laukoja jatkanut paluupallon verkkoon ja erotuomari viimein viheltänyt tauon.
Toinen näytös alkoi sitten pelin lopulla tapahtumia dominoineiden vieraiden hiivuttua ja sinivalkoisten noustua vuorostaan johtoon. Viisi minuuttia, vielä jaksetaan, oli valmentaja ehtinyt juuri huutaa kun kaksi potkua myöhemmin erotuomari vihelsi ottelun päättyneeksi. Mi-täh! kuului kentälle harppova vieraiden valmentaja äimistyvän.
You lose some, you win some.
En nähnyt, oliko erotuomarin ranteessa Mikki Hiiri -kello.
- - - - -
Seuraavana aamuna hallitsi sosiaalista(kin) mediaa Nokia. Ilmeisesti olin ainoa, jolla ei ollut asiaan selkeän voimakasta kantaa.
tiistai 3. syyskuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti