Lumet jo poissa ja tekonurmi jään sulettua vihreänä. Mutta ikuinen kylmä tuuli, tällä kivisellä niemellä.
Energinen nuori erotuomari kertoi säännöistä kokoustilan täydelle tyttöjä ja poikia, me muutama aikuinen siellä seassa. Samalla oppi lajia 40 vuotta seurannutkin uutta. Käsivirhe ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen juttu kuin TV:n ääressä Champions Leagueta jännittäessä luulisi. Väen purkautuessa pari tuntia myöhemmin ulos Urheilukadulle kiitin vielä alustajaa erinomaisesta setistä.
Mehiläisen jälkeen tunkeutui tajuntaan sitkeä ringitys. Pyöräilijättären mielestä jalankulkijoiden tuli väistää häntä jalkakäytävällä ja mieluummin ripeästi. Ei ehtinyt vastata tiedusteluuni, milloin siihen oli tullut pyörätie, koska oli kiire ylittää katu päin punaisia. Jos neitonen oli matkalla synnyttämään, suunta oli noin 180 astetta väärä.
Kotona nykäisin hyllystä pari kirjallista Hannes Heikuran valokuvia. Muutenkin ollut viime aikoina tunne, että tekisi mieli yrittää tehdä hyvä kuva.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Jaa YRITTÄÄ tehdä hyvä kuva? :D
Työksesihän sinä niitä teet!!!
Mutta on tuo surullista,kun tuo Hannes noin nuorena jätti meidät! :(
Jonain päivänä vielä teen oikein hyvän kuvan. Ja kirjoitan oikein hyvän virkkeen.
On hyvä olla tavoitteita.
Iän myötä on loogisella väistämättömyydellä aina vain ihmisiä, jotka on tuntenut tai tiennyt mutta joita enää ei ole.
Lähetä kommentti