Tänään tulee näköjään 75 vuotta synnyttäjäni syntymästä.
Silloin Suomessa elettiin välirauhan epävarmaa aikaa, toisaalla Euroopassa saksalaiset pommittivat sinä yönä Coventrya ja etenivät Balkanilla.
Kuopiossa jossain tuli maailmaan ihminen muutamaksi vuosikymmeneksi. Omalta kannaltani tapahtuma oli tietenkin suorastaan perustavaa laatua olevalla tavalla merkittävä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
mika
telkusta olen pannut merkille, että äidit kiinnostavat nyt jostakin syystä poikkeuksellisen paljon. hassua siksi, että heitähän on ollut yhtä kauan kuin ihmiskuntaa.
mieleen on jäänyt oman äidin halu suljettuun tilaan. hän otti pitkiä kylpyjä, ja sai sen ajan olla kylpyhuoneessa rauhassa lukkojen takana. tai liekö nuo edes olleet pitkiä, luultavasti kärsimättömästä lapsesta muutaman minuutin poissaolo tuntui pitkältä, kun oli tottunut, että äiti oli aina saatavilla.
meri
Kukas se sanoikaan, että "nykyään ajattelen vanhempiani paljon enemmän kuin silloin kun he elivät"? Juha Tanttu sen varmaan ainakin kirjasi.
Sitä samalla vuosien vieriessä sovittelee ja suhteuttelee esi-isiään maailmanhistoriaan. Ajatella, että faijan syntyessä oli presidenttinä Relander.
Kylpyamme oli tärkeä osa lapsuudenkotiani.
Lähetä kommentti