Häikäisevän kirkas kevätaurinko heijastui hangilta. Pakkanen punasi posket ja jähmetti leukaperät mumiseviksi.
Punainen pahvinen colamuki kumollaan, sisältö jäätyneenä ruskeaksi muromysliksi.
Tänään jopa Kalevan kirkko risteyksen takana näytti kauniimmalta kuin betonitehtailijan parhaalta kaupalta.
Ruotsinkielisten kylttien puute, tietty, mutta muutenkin suomempaa ja nostalgisempaa kuin meillä päin. Tammelan Vihannes, luki kuorma-auton kyljessä. Sammon Turkis ja Viialan Kotileipomo, talojen seinissä. Jalkineliike Pohjonen, Kahvila-ravintola Piika ja renki. Vastaan köpöttelevä mies on saattanut olla paikalla Hakametsässä 1965 kun Mölli Keinonen pyöräytti Ruotsi-tasapelin kaksi maaliaan. Melkein odotin Kullervo Haatajan ilmestyvän jostain höyrymakkaraa lounaaksi etsiskellen, jollei nyt tässä kelissä ihan moottoripyörällä niin ainakin karvalakki päässä ja nahkalaukku kädessä. Koulukadun kaukalossa kai TK-V ja TBK.
Alamäessä lumous jo laimeni pizzantuoksun leijaillessa ovista, ja perillä lätkittiin muovimailoilla muovipalloa. Paluu 2000-luvulle.
Illalla junamaatti raksutti juuri lippua kun kaikui kuulutus, että S94 Pieksämäeltä saapuu klo 23.55. Ruotsin ja englannin kielillä vahvistettiin, että kyllä, tunnin myöhässä. Asemahallissa öristiin, huudettiin ja huojuttiin, mutta vain kaksi punkkarityttöä yritti tappeluntynkää ponnettomasti potkien ja vitun lesboksi huudellen kunnes muu seurue palautti järjestyksen. Beevorin kirjassa taistelulaiva Jaime I:n miehistö sähkötti meriministeriöön tiedustellen, mitä laivan upseerien jäännöksille tulisi tehdä. Seuraava kuulutus kertoi junan kulkevan puolitoista tuntia myöhässä.
Turvalaitevika, kertoi konnari junan aikanaan saavuttua.
Myös Helsingin miinus neljässätoista asteessa totesin pukeutuneeni liian kevyesti, mutta kymmenen minuutin kävelyn jälkeen kone alkoi lämmetä. Silloin jo melkein perillä.
Kanit rapistelivat taas lisärakennuksen kulmalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti