maanantai 15. maaliskuuta 2010

Suutarin lapsen kengät

Langaton verkko kotona hiipui hiipumistaan. Työskentely keittiön pöydän ääressä alkoi mennä mokkulahommiksi, surffailu puhelimella WLANitse sängyllä onnistui enää tietyssä asennossa. Tiukkaa teki tarkistaa vielä uloslähtiessä tweetit edes eteisessä.

Katselin jo verkosta uusien tukiasemien hintoja.

Antenni! Tukiaseman ruuvikierteellä oleva antennihan se oli laitetta käännellessä ja siirrellessä kiertynyt melkein irti.

Aina antenni, sanoo radiomies itselleen joka aamu ensimmäiseksi silmänsä avatessaan. Opetti aikanaan toiston kautta vääpeli Lampela kouliessaan meistä panssarivaunuradioaliupseereita.

D'oh! Antenni!

Jokin vääpeli Lampelan olemuksessa toi mieleen Edvin Laineen.

Ei kommentteja: