Eikös otsikon radio-ohjelma pyörinyt sunnuntaisin? Liekö sama, joka kerran jos toisenkin tulvi bussin radiosta joukkueen palaillessa maakunnista jostain.
Seitsemäs mestaruus IFK:lle. Kolme ensimmäistä historiaa, neljännessä ja viidennessä hikoilin katsomossa ja parveilin pelin jälkeen kaverien kanssa hallin takana. Arto Jokinen ilmestymässä hurraavan lauman eteen tehtyään makarovilaatikkoa. Kuudes enää tekstiviestinä ja TV:n myöhäisuutisissa, tämä kuoriutui vähitellen auki Twitter- ja Facebook-virroissa sekä pikaisesti Urheiluruudun raportissa ennen pienten saattelemista yöpuulle. En gång IFK, alltid IFK. Kannattajasukupolvet vaihtuvat.
Ilmaista lounasta ei ole eikä kohta juuri ilmaista Spotifyakaan. Ymmärrettävä tilanne, ja kiitos kaikesta. Saa nähdä, ovatko vaihtoehtoina jatkossa CD:t, YouTube, iTunes vaiko vain vähäisempi kuuntelu. Tasavahvoja vaihtoehtoja kaikki.
Näinä päivinä maistuvat jostain syytä etenkin Dire Straitsin varhaisimmat albumit. Näköjään joka biisin sanat ovat yhä muistissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti