Pyykkien viikkaus. Vessan pesu. Kuvien konvertointi ja toimittaminen jonnekin päin Ranskaa. Niinpä olin puoli tuntia ennen junan lähtöaikaa vielä kotona. Jäivät matkalukemiset, jäi puolet vaatteista.
Rautatieasemalla oli Junamaatin käyttölogiikka muuttunut, mutta muutaman jäätymisen jälkeen se humisi kouraani vihreänsävyisen lipun. Kioskista vielä kainaloon Suomen Kuvalehti, väistyvä presidentti kannessaan. Juna aika lailla täyttyi.
Ikkunapaikan vaaleantyylikäs businessnainen asetteli paikoilleen kivennäisvetensä, karkkipussinsa, käsilaukkunsa, syventyi kirjaansa. Minä käytäväpaikan kirjaton yritin lukea lehteäni hitaasti, sitten verkon kuulumisia puhelimella. Nousin ja kaivoin repun taskusta läppärin.
VR:n junaverkko toimi, enimmän aikaa. Ihan kuin businessnaisen soittoäänenä olisi ollut Let's play hockey, vaikkei se oikea versio.
Käytävän toisella puolen tyttönen kuului saavan ohjeet puhelimitse ja kertoi sitten konnarille, että koululainen ja eläkeläinen Kouvolaan. Mummi tuntui puhuvan vain venättä, kaivoi lompakostaan rahan. Joutuivat paikkaliputtomina kohta taas siirtymään, minä valmistauduin nousemaan ja tarjoamaan paikkaani, jos babushka näyttäisi jäävän ilman. Ei sentään jäänyt. Toisaalla vaunussa nainen yritti ymmärtää puhelimeensa tulleen matkalipun toimintaa. Vastapäinen mies auttoi.
Kouvolaa lähestyttäessä kuulutettiin, että pohjoisempana on ajolanka pudonnut ja rata poikki, myöhästyisimme puoli tuntia. Kouvolassa tungeksi junan väkeä täyteen. Edellisten junien eloonjääneet, tiivistäisi R myöhemmin. Odotin Kouvolassa kolme ja puoli tuntia, kuului varusmies kertovan jollekin. Aikanaan matka jatkui, toiseen suuntaan, mitä aina tenavana ihmettelin.
Pimeä laskeutui. Mäntyharju. Mikkeli. Pieksämäki. Haukivuori. Suonenjoki. Läppäri varoitteli akusta yhä tiheämmin ja pimeni kesken blogin lukemisen. Tungin sen reppuun. Väki alkoi nousta ja kiskoa takkejaan ylle jo hyvissä ajoin ennen Kuopiota.
Tutuntutun asemalaiturin tungos. Kaakelikäytävä.
Ulkona pyrytti. Onko kukaan menossa samaan suuntaan, kyseli nainen ihmisiltä. Me, vastasimme, ja odottavaan kyytiimme mahtui mukaan. Pääjoukko poimi K-marketin hyllyiltä evästä ja kuski samaan aikaan Mäkkäristä pussillisen purilaisia.
Kallansillat.
Juankoski 20, luki sitten kyltissä, mutta me käännyimme siihen toiseen suuntaan.
Perillä kuuma sauna ja kylmä olut. Ei huvittanut lähteä enää pyryyn ja tuuleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti