Ajankohtainen ykkönen

Vielä kerran kehut radion Ajankohtaisen ykkösen Heikki Peltoselle, joka tuntuu perehtyneen ohjelmansa aiheisiin ja osaa myös toimia vieraidensa väitteitä kyseenalaistavana isäntänä.

Paukkupakkanen teki Talin hallistakin tavallista kylmemmän, mutta kuuntelua se ei haitannut. Mikael Jungner jutteli monia ihan hyviä pointteja. Ei omaperäinen mutta yhä hyvä oli se poliitista shoppailua koskeva, joka itseäkin kosketti. Me poimimme eri puolueiden ohjelmista kohtia, joista olemme samaa mieltä, mutta mikään liike ei tunnu niin kokonaan omalta, että tekisi mieli mukaan.

Siksi ihmettelenkin, miksi vaaleja analysoidaan ikään kuin äänestäjät olisivat valitsemassa, mikä puolue ohjelmineen saa yksinvallan. Minä ainakin näen ääneni mikroskooppisen pienenä vasarana, jolla voin yrittää napauttaa valittavan elimen politiikkaa haluamaani suuntaan. Ja se suunta voi vaihdella riippuen siitä, kenen näen olevan liikaa niskan päällä.

Jungnerinkin puolustelut demarien linjalle kuulostivat leipäpapin puheilta. Hän vaikuttaa enemmän mielenkiintoista projektia etsivältä palkkasoturilta kuin minkään aatteen mieheltä. Samoin kuin Jussi Lähde.

Toisessa jaksossa kutsuttiin Laura Kolbe ja Ruben Stiller keskustelemaan poliittisesta keskustelusta ja satiirista. Mielenkiintoisinta oli tietenkin pätkä suvaitsevaiston todellisesta suvaitsevaisuudesta, jonka aiheen isäntä puolivahingossa tökkäsi sivuraiteelle. Ikään kuin samaa sivusi aamun HS:ssa Pirkko Kotirinta jutussaan "Vasemmiston kritisointi aiheutti "paskamyrskyn" Ruotsissa. Tai suoremmin De tolerantas dolda intolerans.

Pysäkille käveltäessä vastatuuli ja pakkanen pakottivat kulkemaan takaperin ettei kasvojen iho irtoaisi. Onneksi 14:n valot ilmestyivät nopeasti suoran päähän.