Urheilupiireissä on fysioterapeutteja tullut vastaan paljonkin, mutta meni puoli vuosisataa ennen kuin päädyin sellaisen vastaanotolle ihan potilaana. Vai sanotaanko yleensä "asiakkaana"?
Positiivinen kokemus kumminkin.
Edellisenä päivänä kaksi kerrosta alempana tavattu lääkäri kuunteli ihan rauhassa, mutta varsinkin päivystyksessä joutuu pikapuhumaan sille tietokonettaan naputtelevan tohtorin niskalle.
Myönteisen mielikuvan pohjusti nyt fyssarin huoneessa tietenkin se kiireettömyyden tunne, jolla sain kertoa vaivan historian ja viimeisimmät vaiheet ammattilaisen tehdessä muistiinpanoja ja kysellessä täsmentäviä lisiä. Ei toki haittaa siitäkään, että ammattilainen on nuori ja nätti ja aurinkoinen mutta tässä kohdin kävisi vaikka Nasse-setä kunhan osaa asiansa. Ja sitten tutkimukset: pitkälti samat tuntosivelyt ja jalannostot ja entä miltä tämä vääntö tuntuut kuin lääkärissä mutta vielä perusteellisemmin.
Näyttää siltä, että viljelemäni käsitys lihasjumituksista pakarassa on ollut harhaa. Kyllä tämä kuulemma ihan perinteiseltä iskiashermoa painavalta välilevyn sisällöltä vaikuttaa. Vieläpä siinä perinteisimmässä L5-S1-saumassa, kuului jokin päätelmä viittaavan.
Tunnin lopuksi kotitöiksi valikoima liikkeitä vaivaa helpottamaan ja kuvat niiden tueksi. Minuutti tunnissa, kuuluu suositus.
Kotona oli kurkattava Googlesta, mitä se yhdessä ohjeessa vilahtava "kivun sentralisointi" tarkoittaa. Löytyi systeemi nimeltä McKenzie therapy, ja sitähän koko tutkimus ja ohjeet näköjään jollain lailla seurailivatkin. Sillä mennään. Ja ajan parantavalla vaikutuksella, toivoakseni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
mika
olen omalla kohdalla huomannut sen, että kun kipu on päällä, sitä on valmis kokeilemaan vaikka mitä, jotta se häviäisi. jotenkin vaan kritiikki katoaa, koska kipu blokkaa selväjärkisen ajatuksen. en yleensä ole suggestioherkkä, mutta noina hetkinä on tullut etsittyä apua huuhaasta.
kivuttomina hetkinä, kun järki taas pelaa, sitä tajuaa että vaihtoehdoissa on kyse monimuotoisiksi tuotekehitellyistä magian eri muodoista täydennettynä ripauksella okkultismia tai itämaista mystiikkaa, varmana tehosteenaan plasebovaikutus. plasebohoidoissa ei tietenkään ole muuta vikaa kuin se, että lääketieteellinen hoito tarjoaa normaalin plasebon lisäksi myös toimivaksi osoitettua varsinaista hoitoa. siinä se ero.
sellainen pienehkö negatiivinen kokemus minulla on julkisesta terveydenhoidosta, että se toimii kuin huolimaton palokunta. palot sammutetaan, mutta paljon jää kytemään. voltairen sanoin: lääkärit ovat ihmisiä, jotka määräävät lääkkeitä, joista he hyvin vähän tietävät, vaivoihin, joita he vielä vähemmän ymmärtävät, ihmisille, joista he eivät tiedä mitään.
toisaalta uskon lujasti peruslääketieteeseen. en varmaankaan olisi edes hengissä ilman länsimaisen lääketieteen saavutuksia.
meri
Näinpä,
ja täsmennettäköön siis vielä, että käsittääkseni olen nyt ihan koululääketieteen systeemin prosessissa. Toki ehdin googlata sen verran, että tämäkään hoitomuoto, jos se nyt sitä on, ei välttämättä auta. Mutta käsittääkseni usein aika.
Terveyskeskuslääkärin tehtävä on hoitaa ihmiset juuri ja juuri työkykyisiksi, tiivisti yhteiskuntaa nähnyt ystäväni.
Arvelen, että paitsi että lääketiede on muutenkin rajallista, se julkisena hoitaa resurssiensa puitteissa. Tuohon ja tuohon vaivaan käytetään tuon ja tuon verran aikaa ja rahaa, ja jos ei auta, sitten ei voi mitään.
Vaikken edes kysynyt, ehätti henkilökunta molemmissa kerroksissa perustelemaan, miksi esimerkiksi magneettikuvia ei tällaisissa tapauksissa oteta. Todennäköisyys lisätiedolle olisi rajallinen, kuulemma, ja hoito joka tapauksessa sama.
Käsittääkseni Käypä hoito -sivusto valaisee aika hyvin ainakin julkisen puolen aivoituksia.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Hyvä Mika vihdoinkin pääsit hoitoon ja löysit ymmärtävän ihmisen kuuntelemaan vaivojasi!
Hiihtoa,laskettelua,lumikenkäilyä,lumienpudotusta katolta ja uintia.....ja Topsukka hakeutuu viikonloppunan vapaaehtoisesti ottamaan kropalleen fysikaalistahoitoa :)
Kiitos,
kateeksi käyvät noin hienot puuhat, etenkin nyt täällä neljän seinän sisällä.
Nauti!
Lähetä kommentti