Sandaalit läiskyen koneelta toiselle juoksevat lapset, tietty. Ja faijansa, peitellympi versio ykköstyypistä.
Joskus kohtaa jopa lentäjäveteraanin, joka sanoo yhtäkkiä, että tuo kahva se saattoi kovalla pakkasella jäätyä pahalla hetkellä.
Mutta se nuorukainen olkalaukkuineen ja militarismin ja kapitalismin vastaisine kampauksineen oli toista maata. Suostunut jotenkin muun perheen mukaan.
Pikku-ukko kierteli, katseli, oppi. Lensi vuoroon Safirilla, MiGillä ja Drakenilla. Ja uudestaan. Ja uudestaan.Valaistuksen tuomia heijastuksia saa vähän hillittyä pyöröpolalla, mutta sitten vielä ahtaus. Yritin löytää 85-millisellä ja isolla aukolla yksityiskohtia.
Perinteinen pikniklounas Rämäpään juurella. Patteri tämmöisiä suojasi Helsinkiä Käpylässä siinä missä pelasitte piirisarjaa, väitin. Pienkoneen pörinä kiitotien suunnasta puiden takaa.
Kasinhännän myymälässä paljon kiintoisaa mutta vähän tarpeellista. En suositellut kp:n tankolippaan hankintaa kun lopun aseen osto olisi kuitenkin mutkikas proseduuri. Itselle kyllä eurolla yksi Jalkaväen vuosikirja, kun siinä näytti olevan artikkelit modernista panssarintorjunnasta ja tiedustelusta. Tai siis Irakin sotien välisen ajan.
Paluukyytiä vartoillessa vielä ulkokoneiden kiertely.
4 kommenttia:
Keski-Suomen ilmailumuseossa pitäisi kyllä itsekin käydä, edellisestä kerrasta taitaa olla kuusi vuotta.
Erinomaisen museokävijätypologian oheen ehdottaisin vielä yhtä esimerkkitapausta, johon ainakin tekniikan alan museoissa törmää:
Odottamattomam näköinen mies, joka tietää tai ainakin luulee tietävänsä paljon museon aihepiiristä ja tuo sen mielellään esiin ja aivan erityisesti museohenkilökunnalle. Nämä ovat sikamaisia tyyppejä, ja elämän suola on joskus liittyä samaan joukkoon...
Tuossa onkin tippa tulevaisuudensuunnitelmaa. Ehkä.
Kävijän kohtaama museohenkilökunta taitaa tyypillisesti olla se neitonen kesätöissä, myymässä liput ja kahvit ja kannatustuotteet. Erilaisina teemapäivinä toki löytyy vahvistettua miehitystä.
Hki-Vantaan ilmailumuseossa sai esikoinen helikopterilentäjältä emeritus pikakurssin aluksen käsittelyyn ja muistelee tapausta yhä ylpeänä.
Nuoremmat ko. tyypin edustajat kai yleensä pyrkivät tiedoillaan lumoamaan sen museoneidin, tai se on vähintään toissijainen tavoite. Varttuneemmat sitten vaanivat mehevämpiä uhreja juuri teemapäivien merkeissä.
Teillä on sitten helikopterikuski omassa joukossa, kunhan ikä riittää lentolupakirjaan :-)
Totta, neitien kohdalla ei pidä unohtaa elämän perusasioita. Jostain syystä tulee mieleen Parolannummen vanha sotilaskoti.
Seuraavasta sukupolvesta tulee hävittäjälentäjä, ammattilaisjalkapalloilija ja tutkija, niiden yhdistäminen vain mietityttää. Minusta oli tuossa iässä tulossa merimies, kunnes isä-vainaa ikänsä seilanneena vannotti, että tee mitä tahansa mutta ei sitä.
Lähetä kommentti