Niskaan tuuli ja kylmyys hiipi ytimiin kuten Sonskilla aina paitsi heinähelteillä. Ilma oli täynnä nakkien tuoksua ja fanikatsomon laulua. Vain yksi lokki leijaili tauolla kurkkimaan, miltä Eteläpääty näytti.
Peli oli kieltämättä kotimaisella mittarilla hyvää. Nyt oli kolmioita ja pelattavaksi tulemista, vaikka liian moni syöttö vielä epätarkka.
Lähtiessä jaettiin porteilla näytepusseja sipsejä. En muista, mitä merkkiä.
lauantai 17. toukokuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti