maanantai 7. heinäkuuta 2014

Esimerkkitapaus

Töölön kirjaston poistohyllystä 50 sentillä Yrsa Steniuksen kirja Albert Speeristä.

Paljon psykologisointia ja spekulointia, tylsähköä juuri hataruutensa ja ehkä totta, ehkä ei -ominaisuutensa johdosta.

Mielenkiintoisin osa peilauksessa nykypäivään.

Ketkä ovat tämän päivät albertspeerit, jotka keskittyvät tekniikkaan ja toteutukseen jättäen moraalikysymykset muille?

Ja missä asioissa ja tilanteissa me sammutamme omantuntomme hälytyssummerit, koska.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mika

yrsa stenius purkaa speeristä esiin monia kerroksia, mutta näin monimielisen henkilön sisintä ei kukaan voine löytää. siksi kai steniuksen piirtämä kuva speerin elämästä totalitaarisen valtion huippupaikalla jääkin hiukkasen hämäräksi. toisaalta speerin kaltaisten pirullisten, vaarallisten ja ristiriitaisten ihmisten kautta sitä oikeastaan vasta näkee, mitä tämä kulttuuri kätkee sisäänsä.

meri

Mika kirjoitti...

yhtenä kirjan langoista kulkeekin osuvasti kysymys siitä, mitäå Speer "oli" tai "on" ja toisaalta millaisen kuvan hän halusi itsestään antaa. Ja vilpittömämmin; mitä muisti ja mitä halusi muistaa.

Kuten me kaikki mutta onneksi vähemmän dramaattisissa asioissa.