Paras kohtahan Lipastin Perunkirjoituksessa on se, jossa päähenkilö miettii rikastumista.
Sitä tunnetta kun ei tarvitse enää miettiä taantumia tai KELAa ja voi istua TV:n ääressä päivittelemässä, miksi köyhät ovat hoitaneet asiansa noin huonosti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti