Ei saanut sanoa viski, joten riensimme äkkiä kaikki sanomaan uhmakkaasti viski vaikka sitten saikin sanoa tai ainakin jotkut saivat.
Ja epäilemättä yhteiskunnallisen sääntelyn määrän mielekkyyttä kannattaa kyseenalaistaa.
Itseäni kiinnostaa erityisesti kysymys byrokratiasta tasapuolisuuden takeena.
Kirjoittaa HS:n Jussi Pullinen:
Hyvän byrokratian ydintehtävä on juuri tämä: tuijottaa sääntöjä – ja vain sääntöjä – ja tehdä päätökset sokeasti sen mukaan, mitä kansanedustajat ovat linjanneet. Tällainen neutraali byrokratia takaa paitsi tuoteturvallisuuden myös yhdenvertaisuuden lain edessä. Se on yksi ydinseikoista, joka tekee Pohjoismaista niin toimivia yhteiskuntia kuin ne ovat.
Samaan liittyen vierastuttaa ajatus pykälistä, jotka maalaisjärkeen vedoten jätettäisiin noudattamatta. Käykö silloin niin, että rohkeimmat ja röyhkeimmät ottavat riskin, antavat säännöille palttua ja tunkevat ohi niitä noudattavien kilttien?
- - -
Samasta sattui silmiin myös lobbausta ja sen mekanismeja sivuava blogimerkintä Alkoholipolitiikan taustapirut
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jos joku seuraisi vanhan kotimaansa uutisia netistä hän voisi iloita siitä, että työttömyyden kasvu, koko maanosan sukeltava talous ja naapurin käymä sota on nyt saatu selvitettyä ja voidaan keskittyä pienempiin ongelmiin.
Mutta vanhana vainoharhaisena mieleen hiipii aina tällaisina aikoina, että kun keskustellaan veroista tai viinasta niin mistä ei tarvitse keskustella?
En tietenkään tiedä, onko kaikki tämä ohjattua, ja jos ohjaus on onnistunut, minun ei kuulukaan tietää.
Mutta ainakin viinan mainostaminen on sen kokoinen asia, jonka kansalainen voi edes kuvitella jotenkin hallitsevansa kommentiksi asti.
Esimerkiksi taloudesta ilmoittaa yksi alan tohtori kumealla rintaäänellä, että A, ja perään jyrähtää toinen samanlainen yhtä vakuuttavasti että eipäs kun ei-A.
Yritä siinä sitten itse olla jotain mieltä. Leuka rintaan ja ulos räntäsateeseen.
Totta on tuokin ja minun kaltaisteni näsäviisastelijoiden neuvoja seuraten mistään ei saa kotona valittaa kun muualla kuollaan nälkään.
Mutta jos meillä on maailman paras koulutus niin miksi (netti)lehdet ovat täynnä klikkauskalastelua eikä niiden tohtoreiden mielipiteiden ruotimista?
Koska markkinointipäällikkö sanoo paniikkia äänessään toimitussihteerille, että mainostaja haluaa kuulla klikkausmäärän eikä mitään muuta.
Tilanne on pahempi kuin uskoisikaan.
Kunnes... jotain?
Lähetä kommentti