Levyntekojutut etenkin Tauko-trilogian vaiheilta tempaisivat tiukimmin mukaansa, ja katseen hetkeksi kirjasta nostaen hahmottuikin helposti, miksi. Niihin aikoihin Juicen biisit soivat joka päivä oman elämäni ääniraitana.
Lukematon määrä biisejä Juicen uran alkupuolelta liittyy joihinkin omiin muistoihin ja palauttaa niitä kaleidoskooppina mieleen. Ja Juankoskeenkin liittyvät jutut, vaikka yhteinen aikamme Ruukilla vähäinen onkin ollut.
Diskografiasta huomaan rajan menevän 80-luvun puolivälissä. Kuopio-Iisalmi-Nivalan vielä hankin, mutta sitä myöhemmät levyt ovat jääneet muiden jutuiksi satunnaisia radiosta korviin tarttuneita hittejä lukuun ottamatta.
Oikeastaan kirjan viimeiset 20 vuotta ovatkin sitten alamäkeä. Ihmissuhdesolmut ja taas yksi surullinen alkoholistikohtalo.
En oikein osaa päättää, miten nerokkaina Juicen tekstejä pitäisin. Monet kyllä kolisivat aikanaan, Per Versin matka Juho Juntusen piirtämine sarjakuvineen etenkin, mutta nyt vanhempana moni tuntuu puoliväkinäiseltä näsistelyltä.
Tärkeimmät Juice-albumini, luulisin tänään:
Juice Leskinen & Coitus Int: Per Vers, runoilija (1974)
Juice Leskinen Slam: XV yö (Tauko III) (1980)
Juice Leskinen Slam: Tauko I (1978)
Juice Leskinen Slam: Tauko II (1979)
Juice Leskinen & Coitus Int (1973)
Entä biiseistä? Hän hymyilee kuin lapsi, Per Vers, runoilija, nelikko Valtatie 9, Leidi leidi, Nuku ja Afroditen poika, Tauko, Minea, Kalevi ja Reiska, Orimattila, Hittejä ja idoleita, Rock loppuu kuin seinään, Pieni kalmistosarja, Myrkytyksen oireet, Syvänmerensukeltaja…
Syksyn sävel, XV yö ja muut ihan suosituimmat ovat jotenkin soineet itsensä puhki ja listan sivuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti