TV2:ssa uusintana Neuvostoliiton kiekkoilijoista kertova Red Army höystettynä Tuomas Kyrön, Kaarina Hazardin, toimittajien ja ekstravieraan jälkikeskustelulla.
Mielenkiintoista jutustelua jälkimmäinen, ja ehkä ainakin osiltaan siksi, että kukaan sohvalla ei ollut urheilija tai urheilun parissa työskentelevä. Nyt siinä istuivat tasaveroiset tyypit kertomassa muistoistaan urheilun sivustaseuraajina.
Itse dokumentissa pistää aina miettimään valmentaja Viktor Tihonovin persoona, johon pelaajat mieluusti tuntuivat projisoivan huonot kokemuksensa. Epäilemättä Tihonov piti pelaajiaan 350 päivää vuodessa karuissa oloissa erossa näiden perheistä, raivosi ja uhkaili KGB:llä ja seurauksilla ja saattoi lyödäkin jos harjoitukset eivät sujuneet.
Miten mahdollista on nykymaailmasta käsin arvioida toisten aikojen ja maailmojen ihmisiä? Millaiset arvot ja maailmankuva oli 1930 Stalinin hallitsemaan maahan syntyneellä neuvostokansalaisella, joka, jos kirjaansa on luottamista, menetti isänsä Stalingradissa ja painoi murkkuikäisenä pitkää päivää ja sota-ajan normeja viilarina bussivarikolla?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti