XPD näyttäisi olevan vuodelta 1981. Ei siis ihme, että sitä vaivaa yksi 70-luvun bestsellerien vitsauksista eli tarpeeton glitter ja glamour vai olisiko sittenkin sanottava kitsch.
Täysin subjektiivisen oman lukukokemukseni mukaan riitti vielä 60-luvun tarinoissa kotoista nukkavieruisuutta, jossa Lontoo oli nokinen ja ja pihisevistä kaasulämmittimistä huolimatta sumuisen kostea.
Mutta 70-luvun kirjat, amerikkalaiset toki etenkin, pursuavat tarpeettoman osoittelevaa vaurautta. Pankkitilejä ja dollarinippuja, mannertenvälisiä lentoja, hummeripäivällisiä ja kalliita juomia. Ja joka toisessa tarinassa on änkeydyttävä Sveitsiin pankkien, Genevenjärven, hiihtokeskusten ja seitsemäntoistametristen huvijahtien kimallukseen.
Ehkä kaikki sellainen vain huumasi 70-luvun lännen. Tai sitten lukemani kirjailijat nousivat silloin varakkaaseen yhteiskuntaluokkaan ja kirjoittivat sen kertomuksiinsa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti