Alepan kassa kuului keskustelevan asiakkaan kanssa Islannin jalkapallomenestyksestä. Raahautuessani maitojen ja leipien kanssa kohti kotia puhuivat ukot paikallisen kulmalla Islannin voittojen merkityksestä lajille.
Somevirroissani kaikki hyppivät tasajalkaa ja heiluttavat Islannin lippuja, mutta itse en ole löytänyt mukaan fiilistelyyn. Niin toisen tason metaitseanalyysiin en taivu, että osaisin erottaa, onko kyse spontaanista ulkopuolisuudesta vai vastarannan kiisken reaktiosta muodikkaalle joukkoliikkeelle. Tosin olen mielestäni ennenkin ollut keskimääräistä vähemmän altis kannattamaan urheilussa sympaattisia altavastaajia.
- - -
Orlandon taannoisen ampumisen kunniaksi oli Suomessa kuulemma kuorolaulua ja eduskunnan hiljaista hetkeä. Odotan mielenkiinnolla, seuraako Istanbulin itsemurhapommittajien 36:sta vastaavaa. Jollei, voinemme päätellä, että reagointiraja kulkee jossain lukujen 36 ja 50 välissä.
- - -
Olen kuullut argumentoitavan ettei suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria oikeastaan ole olemassakaan. Nyt Sofi Oksanen kirjoittaa otsikolla Suomalainen kulttuuri on olemassaolomme perusta.
Nämä väitteet eivät välttämättä ole ristiriidassa. Oksanen saattaa itse asiassa tarkoittaakin vain Haluan resursseja itse tärkeänä pitämälleni asialle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Potkupalloa en seuraa enää ollenkaan, paitsi kun meidän pojat eli Samurai Blue pelaa, mutta tuon altavastaajan kannattamisen tunnistan itsessäni helposti. Joskus pojan ollessa maitotonkan kokoinen ennen sen peliä kiivettiin jäähallin katsomoon ihmettelemään isompien ja täysin tuntemattomien poikien turnausta. Poika kysyi totisena, että kumpaa me kannatetaan ja minä siihen vaistomaisesti, että sitä kumpi on tappiolla. Poika kysyi, että miksi ja minä, että kun me ollaan suomalaisia.
Ei se noin helppoa taida silti olla, sanoohan ameerikan serkutkin, että everybody loves the underdog. Kai siitä saa aina paremman tarinan?
Olinkin paraikaa lukemassa Juhana Torkin kirjaa "Tarinan valta", joka ei ollut ollenkaan niin tavanomainen markkinointiopas kuin pelkäsin.
Kirjan esittelemistä arkkityypeistä Daavid ja Goljat on tietysti yksi niistä, joihin sivusta seuraavan on helpoin samaistua.
Lähetä kommentti