Verkkoviestinnän historia on lyhyt, mutta mielestäni muistan vielä sen ajan kun Yle jätti tällaiset otsikkotyylit iltapäivälehdille.
Ehkä toimituspäälliköiltä on sielläkin tullut painetta, että vain klikkausmäärät lasketaan.
Toisaalta olen ollut huomaavinani tämän tyylin painottuvan Ylellä nimenomaan urheiluotsikoihin. Ehkä urheilun puolella istuvat ne nuoret äijäilijät, jotka muutenkin surffailevat tämäntyylisten tekstien maailmassa ja imevät sävyt itseensä.
Olisi hienoa, jos Yle olisi suomalaisessa mediakentässä vähän fiksumpi, vähän aikuisempi, vähän tyylikkäämpi. En tiedä, onko BBC omalla alueellaan sellainen. Mielikuvissani on.
maanantai 13. kesäkuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
mika
olen bbc:n aivopesemä, joten uskon sokeasti sen antiin. jotenkin on jäänyt tunne, ettei suomalainen urheilujournalismi ole esittänyt aivan yhtä suurta näyttöä yhtä kunnianhimoisesta ja monipuolisesta uutis- ja reportaasityöstä kuin bbc.
olisi suuri sääli, jos jopa yle heittäytyisi hömppäkilpailuun klikkauksista.
ps. jakke holvas kirjoitti ylen sivuille kelpo kolumnin otsikolla "urheilijat ovat idiootteja." mainitsen tämän siksi, koska tuolla aiemmin kyselit hyvän urheilujournalismin perään.
meri
Kunnes toisin todistetaan, uskon BBC:n etumatkaan. Ja toivon Ylen ryhdistäytymistä vaikken siihen uskokaan.
Holvaksen tekstin luin taannoin, tosin joukkuepelejä vuosikymmeniä miettineelle siinä ei ollut uutta. Pelintekijän pitäisi hahmottaa tila ja siinä liikkuvat tekijät, ennakoida tuleva, tehdä sekunnin osissa paras mahdollinen päätös ja vielä pystyä teknisesti toteuttamaan se lajinsa pelivälineellä, parhaassa tapauksessa väsyneenäkin. Huippuosaajat ovat harvassa.
Yksi rajoittava tekijä on tietysti viestinnällinen: urheilija ilmaisee itseään urheilemisellaan mutta kaikki eivät osaa pukea sitä lisäksi vielä sanoiksi.
mika
kun olin lapsi, minulle tuli se vaikutelma, että hauskuus oli urheilusta kaukana. se urheilijakin oli yleensä sellainen jäntevä rimpula, jolla oli sitkeä ja kestävä ruumis, äkkiväärä ja vähän tuppisuinen luonne. nythän kaikki on muuttunut ja jopa huippu-urheilusta on tullut kivaa.
samalla kun ihailen nykyisten huippu-urheilijoiden supliikkia kosmopoliittisuutta, kaipaan näitä räkä poskella mehun voimalla maaliin hiihtäviä maaseutu-urheilijoita. ihan hiukan murehdin sitäkin, että vanhaan amatööriurheilun ideaaliin vannoneesta olympialiikkeestäkin on tullut yksi talouselämän suurimpia toimijoita.
meri
Näkisin, että ne wanhanajan mustikkasopat rinnuksilla hiihtävät amatöörit ovat vielä olemassa, mediahuomio vain on siirtynyt muualle.
Urheillakseen huipulla eli useimmissa lajeissa ammatikseen on pärjättävä kohtalaisesti, näytettävä hyvältä ja osoitettava yhteistyökumppanien asiakastilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa sujuvaa supliikkia.
Tai tehtävä jurosta viistonokkelasta murahtelusta brändi à la Seppo Räty.
Lähetä kommentti