Voi sitä, joka seisoo liian lähellä ajorataa kun auto ajaa vauhdilla kadunkulmaan muodostuneeseen järveen. Sadevesiviemärit nielevät, kakovat ja pärskivät, mutta vettä on yksinkertaisesti liikaa.
Pisaroista rokonarpinen asvaltti, autojen hurjasti viuhkivat pyyhkijät. Loikat, joilla ihmiset harppovat katuojien, ei, jokien, yli kuivalle maalle. Valojen heijastukset lainehtivassa pinnassa.
Kengät ja lahkeet kastuvat joka tapauksessa.
Huomaan sateenvarjon vuotavan jostain kun noro lirisee silmäkulman kohdalta iholle ja poskea alas.
Koulun pihalle ehdittyä sade yhtäkkiä laantuu ja lakkaa. Alkaakseen kohta taas.
Kaksi ambulanssia vouvottaa peräperää Mechelininkatua pohjoiseen.
keskiviikko 31. elokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti