Itsensä umpiväsyksiin valvonut mies täyttyi vielä ennen unen tuloa elävällä muistolla.
Leukojarepivät haukotukset ja painavat luomet tuvan pöydän ääressä kun isoäiti jo siivoaa pöydästä iltateetarpeet kahveriin, vetää seinäkellon ja laskee kissan ulos. Vielä hampaiden pesu altaan äärellä puuhellaa vastapäätä, sitten iltakasteisen pihanurmikon kosteus ja aitanvinnin portaiden puunsyyt paljaissa jaloissa. Lukko nirskahtaa ja karkeatekoinen lankkuovi aukeaa paksusta rauta-avaimesta vääntämällä. Hämärän vinttikamarin seinällä erottuvat sinne ripustetut kalaverkot ja vastat, katon ja seinän raossa häämöttävät vaaleanharmaan ampiaispesän repaleiset jäännökset. Vanhaan hetekaan sijattujen sinisen paperilakanan ja vanhan pumpulitäkin välissä on viileää.
Tuulen suhina rannan haavikossa ja järvenselän takaa kantautuva auton surina saattelevat uneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Lauantai-illan kohokohdan innoittamana ehdotan, että luet seuraavaksi F.E. Sillanpäätä.
Tajusin juuri, että paljon olen lukenut mutten vielä ensimmäistäkään Sillanpään teosta.
Saattaisi olla aika.
Lähetä kommentti