maanantai 17. syyskuuta 2012

Perinteisen median viimeisiä oljenkorsia

Petteri Järvinen kirjoitti auki sitä, minkä me pitkän linjan bloggaajat olemme jo (pettymykseksemme?) huomanneet: Kansalaisjournalismi voi täydentää kenttähavainnoilla, mutta enimmäkseen se toistelee ja kommentoi "oikean" median tuotoksia.

Ne käsittelevät median esiin nostamia aiheita, mutta tutkivan journalismin korvikkeeksi niistä ei ole. Otetaan vaikka Himaselta tilattu 700 000 euron selvitys. Kuka olisi tuonut asian julkisuuteen, ellei lehdistöä olisi ollut? Tai kuka olisi paljastanut Finnairin ja eläkeyhtiöiden asuntokaupat?

Mutta kun median resurssit koko ajan vähenevät, kuka enää ehtii tehdä muuta kuin copypeistata niitä samoja muualta luettuja otsikoita.

Journalistiikan vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen tänään HS:ssa:

...toimittajat on järjestetty istumaan isoihin uutisten dealing-huoneisiin, joissa tärkeimpänä arvona tuntuu olevan viihdyttävien uutisen monistaminen nopeasti ja ilmaiseksi verkkoon.

Ja:

Olisiko uutisten määrän sijaan syytä keskittyä nyt laatuun määrän kustannuksella?

Valokuvaaja Kari Kuukka ei ymmärrettävästi malta olla tuhahtamatta kun tätä viisautta tulee sellaisen talon lehdestä, joka kuuluu ajaneen avustajiaan aina vain ahtaammalle mietittyään enemmän tilinpäätöstä kuin journalismia:

Järjen ääni. Ja olisiko tämä pitänyt tehdä jo muutama vuosi sitten, kun esim. avustajissa vielä oli LAADUKKAITA tekijöitä, eikä vain HALPOJA tekijöitä. Mutta parempi myöhään kun…. 

Niinpä.

Ja kun lähteissä viitataan lukijoiden odotuksiin, muistutan mediaa:

Yllättäkää minut. Parhaat ja unohtumattomimmat juttunne ovat olleet sellaisia, joita en olisi osannut odottaa enkä pyytää.

Lupaan samalla itse jotain. Kun aamun lehden jutut seuraavan kerran  tuntuvat kertaalleen jo netistä luetuilta ja mietin, kannattaako pitkää yhteistä taivaltamme enää jatkaa, otan huomioon, että laatujournalismi loppuu ellei kukaan siitä maksa.

5 kommenttia:

/mek kirjoitti...

Toisaalta taas on moraalisesti väärin maksaa huonosti STT:ltä kopioiduista uutisotsikoista.

Kuka tekisi lehden joka ilmestyisi vaikka vain kerran viikossa, mutta taustoittaisi niitä uutisia niin, että tavallinen tallaajakin tajuaisi jostain jotain? Tuollaisesta maksaisin ihan oikeaa rahaa,

Nimetön kirjoitti...

Hei kuule, haehan areenasta tai mistälie Kalle Haataisen (YLE) viime viikkoinen ohjelma, siinä haastateltiin Vihreän Langan päätoimittajan uudesta kirjasta. Se on ilmestymässä piakkoin.

Mika kirjoitti...

Kiitos erinomaisesta vinkistä, Haataisen ohjelma käsitteli juuri tätä.

Suhtautumiseni alueeni päälehteen aaltoilee jonkin verran, mutta viime aikoina on mielestäni ollut yritystä ja pyrkimystä taustoittaa. Etenkin eurokriisin osalta viisastuisin paljon lukemalla joka sanan.

Paikallisuutisia kaipaisin kovasti lisää, mutta se on toinen tarina.

Nimetön kirjoitti...

Minä olen miettinyt paljon toimittajia. Tiedän, että ainakin takavuosina koulutettiin varsin hyviä. Kyllähän tietyt toimittajat ovat osoittaneetkin kyvykkyytensä. Kummastelen, miten ihmeessä he jaksavat jatkaa työssä, jota eivät voi/saa tehdä kunnolla kun kuitenkin lukijoissa on meitä parempaa haluavia? Ja onko mitään mahdollisuutta jotenkin perustaa jotain nykytilannetta parempaa? Ottaako joku printti uuden kurssin vai syntyykö uusi toimija?

Mika kirjoitti...

Moni tuntuu miettineen mahdollisuutta perustaa terveemmällä pohjalla toimiva media.

Moni on yrittänytkin, mutta semmoisen saaminen tuottamaan edes elanto tekijöilleen on osoittautunut vaikeaksi, voiton hankkimisesta puhumattakaan.