Sade alkoi tihkuna jo iltapäivällä. Voimaloiden piiput katosivat harmaaseen sumuun.
Unenomainen hiljainen maisema, jossa vain asiat lähellä ovat jäljellä. Sadetakkiin tiivistyvä kosteus.
Keskiyön lähestyessä ikkunapeltiin ropisi jo kunnolla. TV:ssä kaurismäkeläinen Pimeys odottaa ei jäänyt historiaan, mutta näkymät vuoden 1985 Helsingistä kiehtoivat.
torstai 27. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti