Kun uutisfriikkinä yrittää seurata vaikkapa Ukrainan, Irakin ja Gazan tapahtumia, huomaa, kuinka vähän (itse seuraamillaan) maailman medioilla on omia silmiä ja korvia tapahtumapaikoilla. Valtava osa kaikesta materiaalista on asianosaisten erilaisten lausuntojen sekä huhujen pyörittelyä.
Venäläisiä joukkoja ja materiaalia valuu rajan yli Ukrainan puolelle, eipäs valu, valuupas. Brittitoimittajat (ilmeisesti) paikan päällä näkemässä kolonnan omin silmin olivat harvinainen ja onnekas sattuma.
ISIS syyllistyi sellaisiin ja tällaisiin julmuuksiin, eipäs syyllistynyt, ehkä syyllistyikin.
Suomesta käsin ilmiö korostuu entisestään kun lukee aamun lehden tai katsoo Ylen uutisia ja toteaa nähneensä samat jutut vuorokautta tai kahta aikaisemmin ulkomaisista viestimistä. Suomalaiset silmät tai korvat paikan päällä alkavat olla jotain todella harvinaista.
Kuinka paljon enemmän saisi maailman uutisista irti, jos osaisi myös edes vaikka espanjaa, ranskaa ja arabiaa? Venäjänkielisen riippumattoman materiaalin määrää sopii epäillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti