Ovi kolahti loppiaisaamuna seitsemältä, ja Jäähallin parkkiksella hyrrytti joukkuebussi, jonka ympärillä henkilöautoista purkautui unisilmäisiä ihmisiä varustekasseineen.
Fanit köröttelivät kirpakan pakkasen halki kohti lännessä kumottavaa täysikuuta. Kuvassa aukeaa alhaalla Salonlaakso ja tavallisen kansan taukopaikka.
Turun ohikulkutien alku puheensorinassa helppo missata, mutta Naantaliin suuntaamalla on reitti Artukaisiin helppo keskustankin läpi.
Työpäivän mittainen istunto Turkuhallissa, jossa moitimme sisään tihkuvaa kylmyyttä ja puuroista äänentoistoa mutta kiitämme valoisuutta, ystävällistä henkilökuntaa ja helsinkiläisen silmin edullisia kioskihintoja.
Miljoona nutturaa ja toinen toistaan hienompia ohjelmia, joista toki oli mahdollista katsoa ihan keskittyneesti vain ne neljä oman seuran joukkueiden ja muutoin mielenkiintoisimpia. Kolme kultaa ja pronssi kutsukisan neljästä sarjasta lienee hyvä saavutus, mutta yritän kyllä katsoa urheilua tuloslistojen ohi ja taakse. Siksi mainittakoon, että se pronssi oli mitaleista suurin koska pienimmille ensimmäinen ja vilpittömien tasajalkahyppelyiden peruste.
Saisitko kaikki sata tyttöämme yhteiskuvaan jos kokoaisin vaikka tuohon Marlin mainoksen mainoksen kohdalle, aprikoi päävalmentaja. Mukana vain 200-millinen objektiivi, joten kokeillaan tuonne ihan peränurkkaan niin on siinä ja siinä, oli lähempänä. Juuri ja juuri onnistui.
Kotimatkan aluksi päivän pääateria. McDonald's Satashelliin voi astua rehvakkaasti Happee-pipo päässä turkulaisten alkamatta haastaa riitaa.
Univelkaa kiinni takapenkillä. Sitten olikin jo Vuosaari eikä enää haissut edes pakkasen jäykistämille jarruille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti