Tiivistettynä

Kuuskolmosen kuski elehti lasin läpi torjuvasti, ja päättelin, ettei avaa ovia vielä. En ollut ainoa, joka missasi, että lähdössä oli itse asiassa ihan toinen auto toisesta päästä Elielinaukiota. Ehdittiin sentään, ja sen oikean safööri viittoili kaikki maksamatta peremmälle. Epäkunnossa, luki kortinlukijan päälle viritetyssä lapussa.

Suursuon ostari näköjään purettu, tilalla jo uusien talojen perustuksia. Pakilan Teboililla huomioliivinen veteraani kertoili kassaneidolle terveyskuulumisiaan. Moraalisena velkana vessan käytöstäni ostin kurkkupastilleja.

Kakkostiellä vaaleanharmaan sumuista, kännykän näytöllä kirkasta, Turussa rapaista.

Ennen pelin alkua veteraanitoimittaja kertoi uudesta elämästään Turun saaristossa kahden lossin takana. Kipaisin vielä käytävän kioskilta puolijuoksua ahmittavan nakkimukin, johon turautin sinappia. Hyvä peli ja samaan aikaan toisaalla pelatut maaottelut huomioiden paljon kirjoitettavaa. Kun kenttää jo purettiin ja TV-kommentaattori vaihtoi kärsimättömänä jalkaa, klikkasin "lähetä tiedote" ja pakkasin kaluston.

Takapenkillä kännykän näyttö, ympärillä pimeydessä liukuvat valot, mikrotorkkuja.

Kotona yllättäneet fetasalaatti, valkosipulipatonki, kylmä olvi ja Runeberg-kakku tiesivät paikkansa. Facebookissa vilkkuneet toistasataa onnittelua lämmittivät vaikka vain mediasosiaalisuutta olisivatkin.