Siellä oli jo kesä

Mannerheimintiellä oli vappuaamuna kuudelta leutoa mutta hiljaista. Vain minä ja virka-asuinen lentoemäntä nousimme Finnairin bussiin.

Turvatarkastajien mielestä jokin laitteita, latureita ja johtoja pursuavassa repussani näytti läpivalaisussa nesteeltä. Tyhjennyksen ja uusintaskannausten jälkeen totesivat, ettei ollut. Eivät kertoneet, mikä oli näyttänyt.

Ilmaan päästyä esittäytyi pilotti itämurteella Linnuksi. Ainakin koillisessa Savossa muistan sellaista sukunimeä kohdanneeni.

Suomenkielisen reissukirjan huono puoli on, että takakansi saattaa tulla vastaan jo ennen määränpäätä. Oskari Saaren Aki Hintsa - voittamisen anatomiaa ovat urheilututut kovin kehuneet, silti hiukan petyin. Teksti niin kadehdittavan soljuvaa kuin kirjailijalla aina, mutta elämänohjeet ennen kuultuja ja lopun case-esittelyt kuin yrityksen markkinointimateriaaleista. Liekö vaikutelmassani tuntunut, etten ole kiinnostunut moottoriurheilusta.

Seitsemän vuoden jälkeen muistin yhä, miten Klotenin kentältä hankitaan junalippu ja kolkutellaan Märklin-maisemaan kutistettuna alas kohti Bodenseetä. St. Gallenissa vaihto paikallisjunaan, ja Rorschachin keskustan seisakkeelta olikin enää kaksi korttelia rantahotelliin. Tupsahdin kadulta suoraan joukkueen lounaspöytään.

Harvinaisen miellyttävä pikku hotelli, jossa henkilökunta aineellistuu kahvikannuineen pöydän viereen jo, kun asiakas on ehtinyt vasta ajatella, että kupponenpa maistuisi. Vihreys ja kesän tuoksut, näkymä Bodenseelle ja autereen seasta erottuva vastaranta. Pitkiksi istunnoiksi ja urheilukeskusteluiksi venyvät aamiaiset. Kuulemma Rorschach ei ollut päävalmentajan valinta majoittumiskaupungiksi, vaikka siviilissä psykologi onkin.

Lauantaina pelistä palatessa komea jylinä, kun paikalliset ilmavoimat harjoittelivat järven yllä osastolentoa. Parvi näytti Horneteilta, ja sellaisilla kertoo Wikipedia alppimaan tosiaan operoivankin.

Ensimmäinen pelaaja jäi loukkaantuneena tarkettiin jo aattoillan viimeistelyharjoituksissa, ja sen jälkeen heitä tuntuikin putoilevan kuin kärpäsiä. Taasko te olette täällä, alkoivat paikallisen Spitalin lääkärit kuulemma tervehtiä joukkueen huoltajia tuomassa taas yhtä. Kantositeet katosivat viikon loppua kohden maisemasta, mutta kyynärsauvojen kilke pysyi. Silti sisukkaita likkoja. Finaalin näkynä pelaaja, joka kääntää selkänsä muille kivun kyynelten valuessa silmistä mutta taistelee kohta taas kaukalossa täysillä huoltajan ehdittyä penkillä hetken kylmentää ja hieroa rikkinäisiä kohtia.

Kaksi tuntia loppuvihellyksen jälkeen jo rannassa ilta-auringon lämmössä hymyjä ja kaverikuvia.

Paluulennolle kentältä kuusisataa sivua amerikaksi: Bridget Kendallin Cold war - a new oral history. Viimeisillä frangeilla vielä kookos-Tobleronea ja Rivellaa.

Täysi Airbus ja 12B exit-rivillä. Teetä ilman lisukkeita ja vettä. Läntinen reitti Berliinin, Öölannin ja Itämeren yli. Upean punainen auringonlasku lännessä mutta kännykkä kameroineen ylhäällä lokerossa.

Kotona oli vielä yksi hereillä.