"Tekijät" ja "valittajat"

Toimittaja Joona Haaralan ja yrittäjä, toimitusjohtaja Sami Hurmeen keskustelu Linnamäkigatesta sunnuntaina Twitterissä kuvasti osuvasti jotain isompaa tämän(kin) hetken Suomessa.

Uskon heille sopivan, että hiukan siteeraan.

Joona Haarala: Muu media on saanut samansuuntaista viestiä, mutta nimettöminä: jos olisit nuori, uskaltaisitko puhua jos on kielletty?

Joona Haarala: Jokaisesta löytyy ongelmia Meillä töissä niistä puhutaan avoimesti. Nuorilla ei ole aina liiton jäsenyyttä takanaan.

Sami Hurme: Ei ole totta! Ei avoimuus vaadi liittoja taakse. Se on juuri se ongelma, että jonkun muun pitää hoitaa. Itse ei kyetä.

Joona Haarala: Koska olet oman itsesi herra tj. Kaikki eivät ole yrittäjiä ja duunareita tarvitaan. Katsomme näitä asioita eri kantilta.

Sami Hurme: Sen huomaan, että katsomme eri kantilta. Minä uskon tekemiseen, en valittamiseen.

Sami Hurme: Joona, väitän tehneeni sinua pidemmän työuran duunarina. 3x pidemmän kuin yrittäjänä ja nytkin tuntimäärät 50+/vko.

Joona Haarala: Onneksi itse elän yhteisössä jossa itse voi nostaa asioita esille. Liiton jäsenyys antaa turvaa (vakinaisille?).

Sami Hurme: Miksi toimittaja(t) lähtökohtaisesti ajattelevat, että yrittäjät ovat syvältä ja riistäjiä, jotka eivät ymmärrä työstä mitään?

Sama jako näkyy tämän päivän yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja yhtä lailla se löytyy viime vuosikymmenten ajattelijoiden esseekokoelmista.

Yksi ryhmä korostaa yrittämistä, kilpailukykyä, työtä, innovaatioita, positiivisuutta ja tuskastuu ainaiseen valittamiseen. Toinen ryhmä epäilee, kritisoi, löytää epäkohtia, vaatii tasa-arvoa.

Ja molemmat ryhmät ovat oikeassa.

(Edit: Sami Hurme jatkaa aiheesta merkinnässään Poispilatut. Ja sen alalaidassa lisää linkkejä.)