Nämä päivät kertovat, kuinka pitkälle ihminen on päässyt kohti zen-mestarin mielentilaa.
Ei kovin. Kesäkuu yli puolivälin, pihalla linnut laulavat, aurinko helottaa ja lämmin ilma hellii. Ja istun sisällä.
Paniikki!
Basses bästa eli ajan hermolla jo viikko sitten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
kahta polkupyörää perässään kantava harmaa matkailuvaunu kääntyy perjantai-iltana korppoon kirkon liian pienelle parkkipaikalle. pariskunta päästää lapset takapenkiltä - tytöt letit täynnä neonvärisiä ponkkareita ja pojilla vesipistoolit - ryntäämään kauppaan.
äiti hoitaa maidot, leivät ja oluet, ja isä miettii lihatiskillä mitä tänään laitetaan.toinen huutaa hyllyjen välistä toiselle: kato onko siellä feta-juustoa? luuleksä että kuus kämppäriä riittää?
kesäloma.
Keskiluokkainen painajainen, ajattelee tilanteen näkevä parikymppinen, jolla kaikki on edessä ja auki.
Lievästi stressaavaa mutta mukavaa, myhäilee lihatiskillä se isä, jonka kesäloma on viimein alkamassa. Tunnin päästä humisee jo tuli kiukaan pesässä.
Lähetä kommentti