Kun juhlasali on pieni mutta oppilaita paljon, vietetään kausijuhlatkin kolmessa vuorossa. Samaisesta syystä kannattaa sukulaisten saapua ajoissa, jos mielivät itselleen istumapaikkaa.
Niinpä aamun ensimmäinen kevätjuhla on menossa täysine istumapaikkoineen, seinänvierillä seisaallaan tungeksijoineen ja muutamine avoimen oven ulkopuolelle jääneine seuraajineen. Samaan aikaan aula täyttyy tungokseen asti seuraavaan juhlaan tulijoista, jotka odotellessaan yltyvät huumaavaan puheensorinaan ja tukkivat oven tienoon kärkkäimpien valmistautuessa rynnimään sisään.
Ensimmäisen juhlan loppuessa kaaos on valmis salissa olleiden yrittäessä puristautua ihmismassan läpi ulos ja innokkaimpien jo raivatessa kyynärpäin tietään vastavirtaan kohti auvoisia istumapaikkoja.
Teoreetikko miettii mahdollisia ratkaisuja ensi vuodelle. Mellakka-aidat? Köysin erotetut poistumis- ja saapumisväylät? Kovaääniset ja -otteiset aulakersantit?
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti