keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Tuolla ulkona

Tanssigatesta lukeminen tuottaa pari nopeaa reaktiota:

1) Hyvätkin asiat kääntyvät itseään vastaan jos ne vetää överiksi.
2) Jotkut ovat istuneet liian pitkään tutkijankammioissaan lukemassa vaikeita tekstejä nähdäkseen enää maailman niin yksinkertaisena kuin se on.

Voi toki olla, ettei tällainen tylsä hetsku osaa nähdä asiaa toiselta puolen. Eikä tällaisiin keskusteluihin muutenkaan pitäisi koskea edes kolmemetrisellä seipäällä.
- - - - -
Yksi sadoista seuraamistani bloggaajista kirjoittaa ensin olevansa urfattig. Ja sitten:

Hade en fin middag på Umeshu med Riks. Vi planerade en liten eventuell resa under hösten, jag hoppas den blir av! Men om ett par veckor ska vi till Nizza i en hel vecka, lyxen, lyxen.

Mitä se urfattig sitten on suomeksi? Jotain muuta kuin luulin.  No joo, kirjoittajien kepeät sävyt ovat joskus vaikeita tavoittaa eikä niitä pidä ottaa liian kirjaimellisesti.
- - - - -
Tweetti

@FilipSaxen: 602 åskådare i #Esbo. Sexhundratvå! Men visst behöver #Honka ny stadion. Kanske en för 800 pers så ser det inte ser så tomt ut?

Piikki ei tietenkään suuntaudu toisen kurjuuteen sinänsä vaan suurten puheiden ja todellisuuden ristiriitaan, mutta silti. Ilkeily on niin helppoa ja halpaa.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

viitonen oli minunkin suosikkikommenttini.

aihe on kyllä melkoisen kinkkinen, koska tunteet ovat erottamaton osa ihmistä ja ohjailevat älyllisiä toimintojamme usein valitettavankin tehokkaasti. sille emme voi mitään, intimmepä tai itkimme - miten väkevästi tahansa.

voidaan tietysti uskotella, että ylin päätöksentekotaso kykenee muodostamaan kannanottonsa kylmäpäisesti ilman tunteiden 'häirintää'.

tämän soisi niin mieluusti olevan totta meidän rajatussa ja ohjatussa elämässämme ja yhtä lailla muuallakin. valitettavasti tähänastinen historia osoittaa sen kuvitelmaksi, suorastaan vahingolliseksi harhaksi.