Kostean sumuisen lämpöinen aamu. Väiskillä toinen maali erottui harmaan läpi juuri ja juuri.
Keltainen liukas lehtimatto anturan alla.
Maatuvan tuoksu. Kuin syksyllä 1985 Siltainmäessä jonne apupäivystäjän piti joka ilta polkea tarkistamaan, onko rakennus oliko se nyt 118 vielä tallella.
Hyvärisenkin linkkaamassa Sotapäiväkirjassa oli paljon perin tuttua.
Illemmalla satoi enemmän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti