Sen vuoden hiihtolomalla mies ei hiihtänyt, mutta luistimilla hän kaarteli.
Aamulla, kun tyhjän kaukalon jää odotti koskemattoman kiiltävänä ensimmäisiä piirtoja. Talitintit tilittivät puissa, ja horisontissa kaartelivat pöristen Tikkakosken oranssisiipiset Vinkat loputtomia harjoituskierroksiaan.
Tai illalla, kun lapsi huomasi tullessa, kuinka hienon kuvan talon piipusta tupruavan savun läpi erottuva kuu muodosti. Alakäden löysäksi jäänyt peukalo päästi liian monta laukausta lepattamaan, silti mailojen vaihtaminen päittäin pojan kanssa toimi kun komposiitin notkeaan varteen sai varastoitua voimaa. Maalin tolppiin ja yläputkeen osuvien kiekkojen kilahdus oli yhä kiehtova, etenkin jos osuma kääntyi rimasta alas verkkoon.
Päädyssä kaukalon ja metsän välissä lunta riitti nivusiin, mutta iskemäreikien perusteella löytyivät molemmat päätyverkon yli karanneet kiekot. Sitten oli kyllä istuttava vaihtopenkille tyhjentämään luistimista siellä narahteleva lumi.
Kengät taas jalassa mies ja poika istuivat hetken pukukopin penkillä, siinä hetkessä kun hikiset hiukset ovat jäykistyneet pipon alla harjaksiksi, kosteus on hiipinyt vaatteiden sisään ihoa myöten ja raukeus hiipii kipeytyviin lihaksiin. Ennen kuin luistimet pujotetaan mailoihin, mailat nostetaan olalle ja matka maantien vartta alkaa.
Perillä mies jatkoi suoraan saunaan, jossa löyly sai kylmästä punoittavan ihon pistelemään ennen kuin lämpö kehon eri osissa tasaantui.
Illallistortilloille mies levitti lujasti maustettua jauhelihaa, silputtua salaattia ja tomaattia, punasipulia, jalopenosuikaleita ja creme fraichea, kääri paketiksi ja haukkasi.
Hiihtolomalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti