Sinne ja takaisin

Otsikko on kulunut, mutta hyvä. Hobitit ymmärtävät.

Norwegianin koneiden sivuvakaajat on koristettu pohjoismaisin suurhenkilöin. Mennessä Carl Larsson ja Carl von Linné, palatessa jälkimmäinen uudelleen sekä Selma Lagerlöf.

Boeing 737-800 on maineeltaan lentokonetyypeistä luotetuimpia, muistelin.

Lentoattendantit jäävät nykyisin etäisemmiksi kun turvaohjeet tulevat videolta ja tarjoomuksetkin ovat maksullisia, jolloin he kolistelevat kärryineen käytävää ohi.

Bosse bor i Borås, tavattiin ruotsinopintojen alkuvuosina sanailla. Visiittini kaupunkiin toteutui vasta nyt. Huippu-urheilijoiden tapaan näin lentokentän, hotellin, hallin ja missin. Kahden tyylikkään pelaajattaren rinnalla poseeratessaan viime vuoden Miss Ruotsille jäi tällä kertaa toisen perintöprinsessan osa. Liekö Sanna suomalaista sukua, siirtolaisia on kaupunkilaisista kuulemma kymmenen prosenttia.

Kirjoittakaa nopeasti ja tulkaa syömään, ilmestyi kiltti harmaahapsinen järjestäjäin edustaja sanomaan. Oli porkkanalaatikkoakin. Paikallinen laulajatar kajautti Maamme-laulun neljä kertaa, kolmannessa unohtui vähiten sanoja.

Paluumatkalla tarjoiltiin käänteentekevää tilastodataa maaotteluista, ja senkin mukaan teksteissä kehumamme pelaajat olivat suoriutuneet hyvin.

Arlandan Sky Cityssä kelpasi ihailla, miten (laimeiksi?) brändit on logoja, värejä ja nimiä myöten hiottu. Caffe Molinari tavoitteli mukikuvituksessaan semi-ironisen leikillisen jännittävää vaarallisuutta ja tarjoili isoja laskiaispullia. Yritys ajatella Frank Nittiä syömässä ruotsalaista laskiaispullaa kermanokare nenänpäässä johti hämmennykseen.

Harmaiden pilvien alla värjöttelevällä Vantaalla seurue hajosi Tampereelle ja eri puolille Helsinkiä. Huomasin sveitsiläislinkkarin unohtuneen kiinni avainnippuun, joka oli läpäissyt neljä turvatarkastusta ilman kommentteja.

Iltapäivällä päivien pitenemisen huomasi jo.