Lyhyt kuvaus lapsuudesta Etu-Töölössä toki kolahti, samoin kritiikki nykyistä pinnalta pyyhkäisevää versus vanhanajan perusteellista toimitustyötä (jopa iltapäivälehdessä) kohtaan. Tosiaan, kun sitä ajattelee: Entisajan lehtimiehet saivat nauttia siitä ajatuksesta, että heidän kirjoittamansa tulee usein lukijalle uutena asiana, uutisena.
Mutta rikostoimittajan työssä vastaan tulleiden kuuluisienkaan tapausten muistoista Markkula ei saa paljoa irti. Murhamiesten tapaamisetkin lähinnä luokkaa "ei halunnut vastailla kysymyksiini".
Kuten HS:n kirja-arvostelu tiivistää:
- - - kokonaisuutena teos jää vaatimattomampaan luokkaan kuin kirjoittajansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti