Blenheim oli huteran näköinen peltiputkilo. Tuommoisessa lähetetty ihmisiä sotaan. Kävijöitä viime vuotta enemmän, joten pikku-ukko ei ehtinyt Saab Safirilla nyt ihan Pariisiin saakka seuraavien odottaessa jo vuoroaan.
Kasinhännän myymälässä paljon hypisteltävää mutta vähän tarvittavaa. Ehkä pikakiväärin lipas tai ruskeat runkkupuvun housut jäisivät arjessa vähälle käytölle. Lapasia ja tositoimissa hyviksi havaittuja villaisia välihousuja harkitsin. Perillinen väitti tarvitsevansa kaasunaamarilaukkua sisältöineen, joten 4,70 euron hintaan sallin kokeilun.
Karjalanpiirakat ja pillimehut Rämäpään jalustalla kun sadekin oli tauonnut. Alataso neonpunaisin värein kiersi pöristen kenttää yhä uudelleen.
Museon myymälästä viime vuonna Rudelin muistelmat, nyt Kurt Braatzin toimittama Paul Zornerin Yöt pommittajavirrassa (Nächte im Bomberstrom - Erinnerungen 1920 - 1950) sekä Suomen radiotiedustelu 1927 - 1944.
Vielä takaisin näyttelyn puolelle. Hornet-pilotti Henrik Elon komeat valokuvat. Hesarikin taannoin noteerasi, mutta toimittajatar muistutti velvollisuudentuntoisesti, että Hornet ei ole kaunis vaan tappaja. Täällä halli täynnä kauniita tappajia.
Lasin takana järvestä nostettu luutnantti Pekurin Brewster. Vai on korkealla killuva DC-3 sama, joka toi Mannerheimin kalmon Sveitsistä. Takametsien lentokonetehtailijan Tiira, toki, ja lentokelpoinen ilman siivekkeitä. Airacobra poissa. Tervehdimme sinua, Messerschmitt, tästä kulmasta katsoen pelkkää moottoria ja varsanjalat. Ja Boschin ruiskutuspumppu.
Paluumatkalla paistoi jo. Perillä vajosin kirjaan.
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti