Sunnuntaikävely vei ensivisiitille Hietarannan uuteen kahvilaan, joka lupaa olla talvellakin viikonloppuisin auki.
Yksi ikkunapöydistä vapautui parahiksi, kulkijoita liikkeellä muitakin. Yhdestä pöydästä nousi eläkeläispariskunta, toisessa tumma mies lusikoi keittoaan, kolmanteen istui kaksi rouvashenkilöä valkoviinilaseineen. Viereisessä nuoret aikuiset keskustelivat saksaksi.
Kahvi oli peruskahvia, pulla painava, täyttä tavaraa. Vitriinissä peräti herkullisen näköisiä lohi- ja katkarapuleipiä sekä juustokakkuviipaleita. Lämmintä ruokaakin ilmeisesti saa, mutta listaa tai muuta lisätietoa valikoimasta en nähnyt missään. Merkillistä. Toivottavasti myös seutukunnan johtava kahvila-arvostelija ehtisi käydä keräämässä omat vaikutelmansa.
Ulkoa rakennus tuo mieleen Atlantin vallin, mutta näköala perinnemaisemaan tietenkin vailla vertaa, ja juuri tuossa kohdassakin, johon kahvila nousi, on aikanaan tapahtunut monenlaista.
Kajakki lipui rannan ja Taivalluodon välistä, ulompana nostatti peräaaltoa moottorivene.
(Paikalla ja Atlantin vallilla on muutakin yhteistä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti