Pitäisi sanoa libyalaisesta everstistä jotain pouhevaa, mutta ei tule mieleen kuin silppua.
- Mitä se teki?
- Kuoli.
Lehdon huulet olivat kapeina viiruina.
- Yrittikö se karkuun?
- Yritti.
Kenties kanisterin ontto hölskyntä ja klunksahtelu taustanaan tykistön kumu, kun Erich Kempka hölvää autojen tankeista imettyjä bensiinilitroja Reichskanzlein öisellä pihalla.
Kaksi hahmoa roikkumassa jaloistaan Piazzale Loretolla, naisen hame jossain vaiheessa häveliäästi paikalleen sidottuna.
Rakeiset uutiskuvat Ceausescujen jäännöksistä.
Häikäistyneenä siristelevä partainen Saddam kömpimässä maakuopasta taskulamppujen valoihin.
Mutta nehän ovat niitä, joiden valtakunnat kaatuivat sopivalla tavalla. Listalla ei ole Stalinia, ei Idi Aminia eikä sen puoleen Bomber Harrisiakaan, venyttääksemme kaavaa hiukan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti